” Puulla on väliä ” JOFIX fi ei kaada yhtään puuta – eikä myrkkymaaleja tarvita koskaan – www.jofix.fi
https://yle.fi/uutiset/3-11064268
Ulkomainen ”supermänty” auttaisi torjumaan ilmastonmuutosta, mutta Suomessa se ei kiinnosta – Ruotsissa jo laajat metsät
Ulkomaiset puulajit voisivat vähentää myös tauti- ja tuholaisriskejä Suomen metsissä.
Pohjois-Ruotsissa metsät on saatu nopeaan kasvuun pohjoisamerikkalaisen kontortamännyn avulla. Nopea kasvu merkitsee, että metsät sitovat entistä tehokkaammin hiilidioksidia ilmakehästä. Tämä ehkäisee ilmastonmuutosta.
Luonnonvarakeskuksen tutkijan mielestä kontortamännyn viljelyjä kannattaisi harkita myös Suomessa, jotta metsiin saataisiin lisäkasvua.
– Tehokas hiilen sidonta on mielestä hyvä perustelu tällaisen ulkomaisen puulajin käytölle, luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Seppo Ruotsalainen sanoo.
Kontortamännyn nopeampi kasvu pohjolan olosuhteissa on vahvistettu Ruotsissa.
– Se kasvaa korjuukypsäksi 35–40 prosenttia nopeammin kuin tavallinen mänty, Ruotsin Skogforsk-metsäntutkimuslaitoksen metsänjalostustutkija Mari Suontama kertoo.
Myös Luken Seppo Ruotsalaisen mukaan kontortamännyn nopeakasvuisuudesta on vahvaa näyttöä.
– Sen tilavuuskasvu on jopa kolmanneksen kotimaisia puulajeja parempi.
Molemmissa maissa kiinnostusta
Sekä Suomessa että Ruotsissa tutkittiin jo 1970-luvulla kontortamännyn kasvattamista.
Tuolloin syynä ei ollut ilmastonmuutos vaan se, että molemmissa maissa metsät olivat kasvaneet hitaasti. Pohjanlahden molemmin puolin heräsi huoli metsäteollisuuden raaka-aineen riittävyydestä tulevaisuudessa.
Kontortamännystä haettiin metsiin nopeampaa kasvua.
Suomessa kontortamäntyä istutettiin lopulta noin 10 000 hehtaaria. Tämän jälkeen istutukset käytännössä lopetettiin.
Ruotsissa sen sijaan kontortamännyn istutukset ovat jatkuneet tähän päivään saakka ja siitä on tullut Pohjois-Ruotsin kolmanneksi tärkein metsätalouspuulaji kotimaisen männyn ja kuusen jälkeen.
Kontortamännyn istuttaminen on Ruotsissa sallittu vain 60 leveyspiirin eli käytännössä Tukholman yläpuolelle. Sinne sitä on istutettu noin 600 000 hehtaaria.
Taudit ja tuholaiset uhkaavat suomalaisia puulajeja
Mustilan arboretumissa Elimäellä on kasvatettu ulkomaisia puulajeja jo sata vuotta.
Puulajipuiston toiminnanjohtajan Jukka Reinikaisen mielestä Suomen olisi aika miettiä vieraiden puulajien kasvattamista metsissä myös ilmaston lämpenemisen aiheuttaman tauti- ja tuholaisriskin vuoksi.
Vierailla puulajeilla uhkaa voitaisiin pienentää.
– Meidän omat puulajit eivät välttämättä pysy niin terveinä uudessa tilanteeessa. Nythän esimerkiksi kirjanpainajahyönteinen on jo tehnyt laajoja tuhoja meidän kuusikoissa, Reinikainen huomauttaa.
Suomalaisia puulajeja vaivaavat taudit ja tuholaiset eivät useinkaan vahingoita ulkomaisia lajeja.
Esimerkiksi Pohjois-Amerikan länsirannikolta kotoisin oleva douglaskuusi ei kirjanpainajalle kelpaa.
– Douglaskuusi on aivan eri puusukua kuin suomalainen kuusi. Kirjanpainaja ei osaa siinä lisääntyä, eikä varmasti koskaan opikkaan.
Reinikaisen mielestä Suomen oloihin sopivat erityisesti kolme ulkomaista puulajia. Ne ovat douglaskuusi, erilaiset lehtikuuset ja kontoramänty.
Kaikkia näitä puulajeja on jo nyt kasvatettu Suomessa, mutta laajaan viljelyyn ne eivät ole tulleet.
Ruotsalaisyhtiöllä laajat kontortametsät
Ruotsin suurimmat noin 280 000 hehtaarin kontortametsät ovat ruotsalaisella SCA-metsäjätillä. Yhtiö aloitti kontortan istutukset 1970-luvulla ja on jatkanut niitä siitä lähtien.
– Suurimmat istutukset teimme 1970- ja 1980-luvuilla. 1990-luvulla tahti oli vähän hitaampi. Nykyään istutamme noin 20 prosenttiin metsistämme kontortalle, SCA-yhtiön tiedotusjohtaja Björn Lyngfelt kertoo.
Myös Lyngfelt vakuuttaa, että kontortamänty kasvaa noin 40 prosenttia nopeammin kuin tavallinen ruotsalainen mänty.
Viidennes raaka-aineesta
Ruotsalaisyhtiön ensimmäiset suuret kontortametsät tulevat päätehakkuisiin 10–15 vuoden päästä eli noin 20–30 vuotta aikaisemmin kuin tavallinen ruotsalainen mänty olisi tullut.
Kontortasta onkin tulossa suuri raaka-aineen lähde SCA:lle.
– Kun hakkuut alkavat, kontortamännyn osuus raaka-aineestamme on noin viidennes eli noin miljoona tonnia viidesta miljoonasta tonnista, Björn Lyngfelt kertoo.
Tähän mennessä SCA on käyttänyt harvennuksista ja myrskytuhoista tullutta kontortamäntyä lähinnä kuitupuuna sellunkeittoon. Lyngfelt vakuuttaa, että se sopii myös sahatavaraksi.
– Erityisen hyvin se sopii paneeleihin ja puusepänteollisuudelle. Rakennustavaraksi se ei ole yhtä hyvää, koska se murtuu helpommin kuin tavallinen mänty.
Ongelmia kasvatuksessa
Kontortan kasvatuksessa on ollut myös ongelmia Ruotsissa. Alkuvaiheessa taimia istutettiin vääränlaisissa istutusruukuissa, jotka eivät maatuneet tarpeeksi hyvin. Puiden juuret eivät näin kehittyneet tarpeeksi hyvin ja puista tuli herkkiä kaatumaan.
Kontortamännyn kaatumaherkkyyttä lisää, että sillä on tavallista mäntyä tuuheammat neulastot. SCA:n kontortametsissä kaatuikin paljon puuta kovissa myrskyissä kymmenen vuotta sitten.
Sen jälkeen yhtiö muutti kontortan kasvatustapaa aikaistamalla harvennuksia. Puulle jää näin enemmän aikaa kehittää juuristoa ja tuulenkestävyyttä.
Saamelaiset ja ympäristöjärjestöt arvostelleet
Ruotsissa ympäristöjärjestöt ovat arvostelleet vieraan puulajin laajamittaisia istutuksia.
Kritiikkiä on lieventänyt se, että kontortamänty ei juurikaan uusiudu luonnollisesti Ruotsissa. Tämä johtuu siitä, että kontortamännyn kävyt avautuvat yleensä vasta metsäpaloissa, joita Ruotsissa ei juuri ole. Kontortamänty ei siis valtaa Ruotsin metsiä luontaisesti ilman istutuksia.
Kontortametsät ovatkin Ruotsissa kestävän metsänhoidon FSC-sertifioinnin piirissä.
Eniten kontortametsiä ovat Ruotsissa arvostelleet saamelaiset, joiden porot piiloutuvat tiheisiin kontortametsiin.
Suomessa metsäteollisuus ei innostunut
Suomessa kontortamännyn viljelystä ei innostuttu 1970-luvun jälkeen. Taustalla saattoi olla metsäteollisuuden haluttomuus muuttaa vakiintuneita käytäntöjä.
– Teollisuudella ei ole suurta halua käyttää vieraita puulajeja, koska uusi raaka-aine saattaa edellyttää toisenlaisia jalostustekniikoita, luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Seppo Ruotsalainen arvioi.
Vieraan puulajin laajamittaisen viljelyn aloittaminen sisältää myös kysyntäriskejä.
– Siinä on tietynlainen noidankehä. Metsänomistajan ei kannata aloittaa viljelyä ennen kuin uuden puulajin menekistä on varmuus. Toisaalta teollisuus ei muuta jalostusprosessejaan ennen kuin uutta puuraaka-ainetta on paljon tarjolla, Seppo Ruotsalainen huomauttaa.
Kontortaa on jalostettu edelleen
Ruotsissa kontortamännyn tutkimus ja jalostus on jatkunut 1970-luvulta lähtien. Länsinaapurissa onkin kehitetty Pohjolan olosuhteisiin entistäkin paremmin soveltuvia lajikkeita.
– Metsätalous on ollut erityisen kiinnostunut käyttämään näitä kolmannen jalostuskierroksen kantoja, Ruotsin Skogforsk-metsäntutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Ulfstand Wennström kertoo.
Hän näkee, että myös Suomessa olisi nyt hyvä mahdollisuus käyttää Ruotsissa jalostettuja kontortakantoja.
Luonnonvarakeskuksen ja Skogforskin välillä on nyt tutkimusyhteistyötä. Suomeen on perustettu esimerkiksi ruotsalaisten kanssa yhteistyössä kaksi kontortamännyn tutkimusalaa.
Erityistä kiinnostusta Suomessa asiaan ei kuitenkaan ole.
– Ei se toistaiseksi ole saavuttanut läpimurtoa, erikoistutkija Seppo Ruotsalainen sanoo.
Lue myös:
Mullistava tutkimustulos: Puiden istuttaminen on tehokkaampi ja halvempi kuin mikään muu ilmastonmuutoksen torjuntakeino
